Voi kun muistaisi aina huonolla hetkellä pyytää apua, kun sitä tarvitsee. Vaikka olisi yksin, auttajia on ympärillä - niitä näkymättömiä. Syksy tuo välillä haikeuden mieleen ja näin on minulle käynyt tänä syksynä. Onneksi tunne on ohimenevä, mutta värittää kuitenkin päiviä alakulolla saapuessaan.
Koiria lenkittäessä lausuin mielessäni tässä yksi päivä "otan vastaan kaikkea hyvää, mitä minulle on tarjolla". No eihän siinä kestänyt kuin hetki, kun sisareltani tuli viesti, haluanko suppilovahveroita. No tietysti halusin.
Eilen kävi ystävä kylässä ja luovutti valtavan kokoelman klassisen musiikin levyjä. En ole pitkään aikaan kuunnellut - siis kuunnellut - musiikkia. Nyt juuri soi Tshaikovski ja tunnen joka solua myöten, kuinka se hoitaa ja hellii kehoa ja mieltä.
Apua pyytäessä en tarkoittanut materiaa, vaan puhtaasti hyvää oloa. Apu tulee aina, muttei välttämättä sillä tavalla kuin on ajatellut.
Nämä kaksi vastausta tuovat taas yllin kyllin hyvää oloa omilla keinoillaan.